Edustusurheilijamme, opiskelija Elsa Aronniemi kertoo seuraavassa omasta treeniarjestaan ja siitä, millainen on tyypillinen onnistunut treeniviikko. Elsa odottaa innolla pian alkavaa kisakautta.
Tämä kevät on ollut tasapainon hakemista ja arjen palasten yhteen sovittamista. Kun yrittää tasapainotella opiskelun, työssäkäynnin ja tavoitteellisen treenaamisen välillä, on jaksaminen toisinaan koetuksella. Talven ja kevään olen treenannut tavallisimmin 10-15 tuntia viikossa, mutta flunssaviikot (joita onkin taas kertynyt) ovat luonnollisesti madaltaneet treenikuormaa. Myös intensiiviset tenttiviikot ovat tuoneet omat haasteensa laadukkaaseen harjoitteluun. Olen pohdiskellut paljon sitä, minkälainen on onnistunut treeniviikko, ja mitkä ovat edellytyksiä treeniviikon onnistumiselle.
Minulle onnistunut treeniviikko tarkoittaa erityisesti viikkoa, jolloin energiaa riittää jokaiseen treeniin, eikä treenejä vedetä pelkästään hammasta purren. Onnistuneeseen treeniviikkoon mahtuu ainakin kolme uintia, pidempi pk-harjoitus pyörällä tai juosten, kaksi voimatreeniä ja pari reippaampaa pyörä- sekä juoksutreeniä. Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu kuuluvat vahvasti myös treenirutiineihini. Onnistuneena treeniviikkona treenit eivät myöskään vie aivan kaikkia mehuja, vaan on energiaa suoriutua muistakin arjen askareista.
Jotta treeniviikko voisi onnistua, on viikon aikataulut pyrittävä suunnittelemaan tarkasti etukäteen, jopa niin tarkasti, että kalenteriin on merkitty myös ne ajat, jotka on varattu palautumiselle. Tarkka viikoittainen suunnittelu onkin avainasemassa arjen sujuvoittamisessa ja omassa jaksamisessa. Valmentajani Kirsi Päiväniemen kanssa suunnittelemme treeniohjelmaa viikko kerrallaan aina viikon muiden menojen mukaisesti siten, että kokonaiskuormitus ei kasvaisi liian suureksi.
Vaikka mitään suurempia sairastumisia ei onneksi tänä talvena/keväänä ole ollut, on silti noin kerran kuussa pikku flunssa ollut vaanimassa nurkan takana, mikä on pakottanut keventämään treenejä ja pitämään taukoa. Jatkuva sairastelu onkin kehon tapa kertoa, jos rasitus äityy liian kovaksi, ja siksi olisikin tärkeää tarkkailla päivittäisiä tuntemuksia ja jaksamista. Nyt minulla on erityisessä fokuksessa riittävä energiansaanti kohti kesää, jotta sairastelut olisi sairasteltu ennen kesän kisoja. Liian vähäinen energian saanti altistaa kohonneelle riskille sairastua ja loukkaantua. Myös uni ja lepo ovat asioita, joita ei turhaan korosteta onnistuneen treenirutiinin rakentamisessa. Minulla on siis vielä opeteltavaa näissä peruspilareissakin.
Alkukevään treenien sekaan on mahtunut myös testejä. Helmikuussa kävin pitkästä aikaa tekemässä sykerajatestin juosten, jossa saatiin päivitettyä tietoa sykerajoista. Nyt huhtikuussa olen tehnyt 10 x 100 m uintitestin Kirsin johdolla, sekä FTP-testin pyörällä. Testit ovat hyvä tapa kartoittaa omaa kehitystä, ja on myös hienoa huomata, että talven treenit ovat tuottaneet tulosta. Kehityksen konkretisoituminen tuo lisämotivaatiota ja kertoo siitä, että oikeitakin asioita on tehty.
Kisakausi alkaa jo kolkutella nurkan takana ja odotankin innolla toukokuun alussa järjestettävää Helsinki City Running Day:ta, jossa osallistun pitkästä aikaa puolimaratonille. Tuleva puolimaraton on lisännyt intoa erityisesti juoksuharjoitteluun ja juoksutreenit ovatkin tällä hetkellä lempparitreenejäni. Myös maantiepyöräilykautta odotan innolla, ja tavoitteena on päästä yli viime kesän kaatumisten aiheuttamasta kynnyksestä maanteillä pyöräilyyn. HelTri Cup-kilpailusarjan alkaminen on hauska lisä kevään treeneihin. Itsestään saa paljon enemmän irti, kun ympärillä on muitakin reippaita menijöitä. Huhtikuussa järjestetty maastojuoksukisa oli todella hauska tapahtuma ja järjestelyt siellä toimivat mainiosti.
Tsemppiä kaikille treeneihin ja kesän kisoihin!
– Elsa
