Nyt on joulukuu ja seuran edustusurheilijoiden kausi lähenee loppuaan. Julkaisemme nyt vuoden 2025 edustusurheilijoiden viimeiset blogikirjoitukset. Saamme kuulla erilaisia tarinoita mm. siitä, minkälaisia oppeja edustusurheilijamme ovat saaneet kuluneesta kaudesta.
Tässä Elsa Aronniemen kirjoitus:
Vuosi 2025 on ollut kaikin puolin onnistunut, ja arki ja treenit ovat rullanneet paremmin kuin olisin uskaltanut tammikuussa odottaa. Vuoteen on mahtunut paljon laadukkaita harjoituksia, treenileiri Mallorcalla, uusia ennätyksiä ja ehjiä kisasuorituksia. Saan olla erittäin kiitollinen siitä, että haasteet säären rasitusvamman kanssa vaikuttaisivat olevan takana päin, sillä vaiva ei vaikuttanut kisakauteeni enää laisinkaan.
Olen kuitenkin huomannut, että tulosten parantuessa ja vauhdin kasvaessa myös oma vaatimustaso itseään kohtaan kasvaa samaan tahtiin. On toisinaan vaikeaa kokea tyytyväisyyttä tai ylpeyttä omista suorituksistaan ja riittämättömyyden tunne ottaa äkisti vallan. Tämän oivalluksen myötä olen opetellut pysähtymään onnistumisien äärelle ja kunnioittamaan sitä työtä, minkä olen jo tehnyt tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin pystyn hallitsemaan riittämättömyyden tunnetta, koska riittämättömyyden tunteella harvoin on mitään tekemistä sen kanssa, etteikö oma kehitys olisi todellista. Toisaalta uskon, että liika tyytyväisyys omaan tekemiseen myös saattaa hidastaa kehitystä kehottaen omalla mukavuusalueella pysymiseen. Siksi voikin olla hyvä tarkastella omaa tekemistä kriittisesti kuitenkin unohtamatta iloita omista saavutuksista.
Hyvä esimerkki tästä on oma kehityskaareni uinnin kanssa tänä vuonna. Talvella uinti tuntui kulkevan hyvin. Ajat eri matkoilla kehittyivät koko ajan parempaan suuntaan ja tekeminenkin tuntui kaiken lisäksi mielekkäältä. Tammikuussa 10 x 100 uintitestin keskiarvo oli 1:23, joka oli oma ennätykseni ja maaliskuussa uin HelTri Cupin allasuintikisassa oman ennätykseni 400 metrillä; 5:51. Keväämmällä aloin saada aina uinnista niin pahan nuhan, että minun oli vähennettävä uintia, eikä kerran tai kaksi uintia viikossa riittäneet enää samanlaisen uintikunnon ylläpitoon saatikka kehittymiseen. Tuntuma katosi hyvin nopeasti, ja vaikka kesällä kisoissa uinkin ihan hyvin, hahmotin vasta silloin, miten hyvällä tasolla omaan tekemiseeni nähden uintini oli talvella ollut, ja miten paljon olin nähnyt vaivaa sen eteen. Sitä en kuitenkaan osannut tarpeeksi arvostaa silloin talvella, kun uin kovimpia aikojani koskaan, vaan mielessä oli päällimmäisenä riittämättömyys siitä, että 10 x 100 testin keskiarvo ei ollut alle 1:20.
Nyt kun syksyn mittaan nuhaoireiden vähentyminen on sallinut uintimäärän lisäämisen, olen huomannut, miten vaikeaa on päästä takaisin viime talven vauhteihin. Uin hetki sitten samaisen 10 x 100 uintitestin keskiarvolla 1:29. Matkaa talven lukemiin vielä on, mutta ainakin olen saanut perspektiiviä siihen, että vauhtien ylläpito ja kehitys todella vaativat säännöllisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Tehtyä työtä ei siis pidä aliarvioida. Kunnioitus ja arvostus omaa kehitystä kohtaan on samalla kunnioitusta itseään kohtaan.
Ilmoittautuminen Joroisten puolimatkalle on jo tehty, ja se tuleekin olemaan ensi kauteni kohokohta, eli pääkisa. Varmasti kisakalenteriini tulee myös muita lyhyempiä kisoja. Puolimatkaa ajatellen, tavoitteena on kehittää pyöräkuntoa, sillä haluan tuntea itseni vahvaksi pyörän päällä. Tällä hetkellä kuntoutan nilkkaani noin kuukauden takaisen nivelsiteiden revähdyksen jäljiltä. Juoksuun on siis jälleen tullut pieni tauko, mutta on tuntunut hyvältä palailla takaisin juoksun pariin, ja huomata, että nilkka alkaa palata entiselleen. Odotan jo innolla kovempia juoksutreenejä, sekä myös hiihtokelejä.
Ensi vuoteen lähden hyvällä mielellä. Olen saanut vuodelta 2025 paljon enemmän, kuin mitä uskalsin toivoa. Olen pysynyt ehjänä kummallista polvikipua ja nilkan nivelsiteiden revähdystä lukuun ottamatta ja isommilta sairasteluilta on myös vältytty.
Tavoitteet tulevalle kaudelle ovat tietysti kunnianhimoisemmat kuin kaudelle 2025, mutta pieni paine yhdistettynä rentoon tekemiseen on minusta sopiva kombo. Ja vapauttavaa on aina silloin tällöin muistaa, että paineet kehitykselle tulevat minun tilanteessani vain ja ainoastaan sisältäpäin. Kukaan muu ei vaadi minulta mitään. Aina kun muistan tämän, osaan pitää tekemisen semmoisena, että nautin siitä itse.
Hyvää loppuvuotta 2025 sekä iloa ja energiaa tulevaan vuoteen! -Elsa
