Elsa Aronniemi on toista kauttaan seuran edustusurheilija. Viime kaudella Elsa kärsi aika paljon sairasteluista ja rasitusvammoista. Onneksi treeniarki sujuu tänä vuonna kivasti. Elsa on osallistumassa seuran järjestämään SM-Duathlon Kiitotiehen lauantaina 10.5. Tsemppiä kisaan Elsa!
Elsa kertoo treeniarjestaan näin:
Opintojen ja töiden täyteinen kevät on tuonut omat haasteensa tavoitteelliseen harjoitteluun ja arjen aikatauluttamiseen. Ilokseni olen kuitenkin huomannut, että kunto kehittyy ja treenit kulkevat, vaikka määrät ovat ajoittain hieman laskeneet. Nyt päätin aloittaa opintojen osalta kesäloman ja palata niiden pariin vasta syksyllä, eli loppukeväästä myös treeneille on enemmän aikaa ja energiaa.
Edellisen kolmen kuukauden aikana pääpaino treeneissä on ollut pyörässä, joka on muodostanut noin 40 % kokonaistreeniajasta. Toisiksi eniten edellisen kolmen kuukauden aikana olen tehnyt voimatreenejä, jotka ovat muodostaneet 23 % kokonaistreeniajasta. Uintia on ollut 18 % ja juoksua edelleen vain noin 10 %. Uintia olen joutunut kevään mittaan vähentämään, koska uinnin jälkeinen nuha äityi niin pahaksi, että jos kävin kolmesti viikossa uimassa, olin jatkuvasti ihan tukossa, mikä vaikutti muihinkin treeneihin. Treenitunteja keskimäärin edellisen kolmen kuukauden aikana on kertynyt noin 12 per viikko.
Pääsiäisen aikaan pääsin nauttimaan HelTrin treenileiristä Mallorcan Alcudiassa. Siellä treenit keskittyivät pääosin pitkiin pyörälenkkeihin ja juoksua oli vain lyhyiden vaihtojuoksujen muodossa ja uintia kevyesti lähes päivittäin. Oli todella virkistävää päästä treenaamaan ihan eri maisemiin ja olosuhteisiin. Leiri meni hienosti ja opin paljon uutta ryhmäajosta, sekä mäkien vauhdikkaammasta mäkien laskemisesta. Treeniolosuhteet olivat mitä mainioimmat, sillä Suomessa ei missään pääse nousemaan tai laskemaan sellaisia mäkiä kuin siellä. Kymmenen päivän ajan pystyi täysin keksittyä treenaamiseen ja palautumiseen, mikä teki todella hyvää, ja uskon, että leirin ansiosta myös pyöräkunto parantui hieman. Nyt totuttelen taas normaaliin treeniarkeen Suomessa ja keventelen hieman, jotta kunto pääsee kasvamaan leirin aikaisen ylikuormituksen jälkeen.
Aika lailla vuosi sitten jouduin jättämään juoksun tauolle säärikivun takia, ja edelleen vuoden jälkeen kuntoutan jalkaa rasitusvammasta. Olen onneksi päässyt nauttimaan juoksusta pieniä määriä kerrallaan, edelleen hyvin kuulostellen. Olen herkästi vähentänyt juoksun määrää, jos jalassa on ollut tuntemuksia, ja fyssarin kuntoutusliikkeet ovat yhä viikoittaisessa käytössä. Olen asennoitunut niin, että juoksu ei tällä kaudella tule olemaan vahvalla pohjalla, mutta aion tehdä parhaani, että juoksukunto kehittyisi taloudellisesti ja järkevästi taas hyvälle tasolle. Oli lohdullista nähdä, että HelTrin maastojuoksukisassa aikani oli vain 10 sekuntia hitaampi edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka olen juossut ainakin puolet vähemmän vuoden takaiseen verrattuna.
Odotan innolla kesän kisoja. On mahtavaa, kun alkuvuosi on mennyt lähes täysin ilman sairasteluja, ja paikat ovat pysyneet ehjinä. On varma olo omasta tekemisestä ja on hienoa päästä ulosmittaamaan sitä pian kisoissa. Pääsin avaamaan triathlonkisakauden Vierumäellä hallihaasteessa, joka oli oikein kiva ja hapokas lyhyt kisa ja ihan uudenlainen kilpailumuoto, kun kaikki lajit tehtiin sisällä. Seuraavana vuorossa on SM-duathlon, sekä Vantaalla supersprintti-joukkueviesti. Kisaan myös sprinttimatkalla Oittaalla, perusmatkalla Vierumäellä ja puolikkaalla Joroisissa, mikäli kaikki menee hyvin. Sekä totta kai mahdollisimman monessa HelTri-cupin osakilpailussa. Tänä kesänä sijoitukset tai ajat eivät ole minulle ensisijaisen tärkeintä, vaan aion nauttia siitä, että ylipäänsä pääsen kisaamaan, koska se ei tosiaan ole itsestään selvyys rikkonaisen viimekauden jälkeen.
Hyvää loppukevättä kaikille, ja tsemppiä treeneihin!
Elsa
